Kevyitä, edullisia, käytännöllisiä ja pudotusta kestäviä – ei ole ihme, että muoviset tuttipullot ovat niin yleisiä. Erityisen suosittuja ovat kokonaan tai osittain polypropeenista valmistetut tuttipullot. Tutkijoiden verkkokaupan myyntitiedoista tekemän analyysin mukaan niiden osuus oli tutkimuksen aikaan noin 82,5 prosenttia maailmanlaajuisista tuttipullomarkkinoista.
Nature Food -tiedelehdessä vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin kysymystä, jota siihen aikaan oli tutkittu vielä puutteellisesti: mitä polypropeenista valmistetuille tuttipulloille tapahtuu, kun äidinmaidonkorviketta valmistetaan tavanomaisella tavalla? Tulosten perusteella tutkijat arvioivat äidinmaidonkorviketta saavien vauvojen mahdollista altistumista mikromuoville. Arvioitu keskiarvo oli noin 1,58 miljoonaa hiukkasta päivässä.
Miten tutkimus toteutettiin?
Tutkijat testasivat kymmentä tuttipullomallia, jotka oli joko valmistettu polypropeenista tai joissa oli polypropeenista valmistettuja osia. Yhdessä nämä kymmenen mallia edustivat noin 68,8 prosenttia maailmanlaajuisista tuttipullomarkkinoista.
Jotta tavanomaista käyttöä voitaisiin jäljitellä mahdollisimman tarkasti, tutkijat noudattivat Maailman terveysjärjestön suosituksia jauhemaisen äidinmaidonkorvikkeen valmistamisesta. Suositusten mukaan äidinmaidonkorvike tulee valmistaa vähintään 70-asteisella vedellä bakteerikontaminaation riskin vähentämiseksi, sillä äidinmaidonkorvikejauhe ei ole steriiliä.
Kokeessa pullot steriloitiin, täytettiin eri lämpöisellä vedellä ja niitä ravistettiin samalla tavalla kuin vanhemmat ravistavat pulloa äidinmaidonkorviketta valmistaessaan. Tämän jälkeen tutkijat mittasivat veteen päätyneiden mikromuovihiukkasten määrän.
Miten lämpötila vaikuttaa vapautuvan mikromuovin määrään?
Tulokset osoittivat selvän yhteyden veden lämpötilan ja vapautuvan mikromuovin määrän välillä: mitä lämpimämpää vesi oli, sitä enemmän hiukkasia irtosi pullon sisäpinnasta.
Professori John Bolandin mukaan polymeerin joutuminen kosketuksiin veden kanssa saa mikroskooppisia hiukkasia vähitellen irtoamaan muovin pinnalta. Kuumentaminen voimistaa tätä prosessia, ja pullon ravistaminen lisää vapautuvien hiukkasten määrää entisestään.
Kun tutkijat täyttivät pullot huoneenlämpöisellä vedellä ja ravistivat niitä noin 60 sekunnin ajan, pulloista vapautui satojatuhansia mikromuovihiukkasia. Kun veden lämpötila nostettiin 70 asteeseen, eri pullomalleista vapautui noin 1,3–16,2 miljoonaa hiukkasta litraa kohden.
Tutkijat havaitsivat myös huomattavasti pienempiä nanomuovihiukkasia. Niiden määrä saattoi nousta useisiin biljooniin litraa kohden, mutta sitä ei voitu määrittää tarkasti mittausmenetelmän rajoitusten ja nanohiukkasten paakkuuntumistaipumuksen vuoksi.
Koe kesti 21 päivää. Pullot vapauttivat mikromuovia koko tämän ajan. Tämä osoitti, ettei kyse ollut ainoastaan uuden pullon ensimmäisestä käyttökerrasta, vaan hiukkasia vapautui myös toistuvassa käytössä.
Kuinka suurelle määrälle mikromuovia vauva voi mahdollisesti altistua?
Arvioidakseen lasten mahdollista altistumista tutkijat vertasivat laboratoriokokeiden tuloksia polypropeenista valmistettujen tuttipullojen myyntitietoihin, äidinmaidonkorvikkeen kulutukseen ja imetyksen yleisyyteen 48 maassa ja alueella.
Näiden tietojen perusteella he arvioivat vauvojen mahdollista altistumista mikromuoville ensimmäisten 12 elinkuukauden aikana. Maailmanlaajuinen arvioitu keskiarvo oli noin 1,58 miljoonaa hiukkasta päivässä, mutta alueelliset erot olivat huomattavia:
- Euroopassa noin 2,61 miljoonaa hiukkasta päivässä;
- Pohjois-Amerikassa noin 2,28 miljoonaa;
- Oseaniassa noin 2,10 miljoonaa.
Alueilla, joilla polypropeenista valmistettuja tuttipulloja käytettiin harvemmin ja imetys oli yleisempää, arvioitu altistuminen oli huomattavasti vähäisempää.
Vaikka luvut ovat laskennallisia arvioita eivätkä suoria mittaustuloksia siitä, kuinka paljon hiukkasia kukin lapsi todellisuudessa sai elimistöönsä, ne osoittavat, kuinka laajaa altistuminen mikromuoville voi olla, kun äidinmaidonkorviketta valmistetaan päivittäin polypropeenista valmistetussa tuttipullossa.
Voiko mikromuovi vaikuttaa lapsen terveyteen?
Eettisistä syistä ei voida tehdä tutkimuksia, joissa vauvoja tarkoituksellisesti altistettaisiin mikromuoville. Tieto mikromuovin mahdollisista terveysvaikutuksista perustuu siksi pääasiassa eläinkokeisiin ja solumalleilla tehtyihin tutkimuksiin.
Tällaisissa tutkimuksissa on havaittu ruoansulatusongelmia, muutoksia suolistomikrobistossa, tulehdusreaktioita, oksidatiivista stressiä ja muutoksia eri elinten kudoksissa. Tulokset korostavat tarvetta vähentää altistumista mikromuoville erityisesti vauvojen ja pienten lasten kohdalla.
Yhdysvaltain kansallisen valtameri- ja ilmakehähallinnon (NOAA) mukaan mikromuovit ovat hyvin pieniä, seesaminsiementä pienempiä muovihiukkasia. On jo osoitettu, että tällaiset hiukkaset voivat vahingoittaa merieliöitä ja muita vesieliöitä. Viime vuosina muovihiukkasia tai muovipolymeereja on havaittu ihmisen verestä, istukoista, ulosteesta ja kiveskudoksesta otetuissa näytteissä. Vielä ei kuitenkaan voida määrittää tarkasti, millainen altistumistaso on turvallinen ja millainen haitallinen.
Vaikka muoviteollisuuden edustajat korostavat, ettei pelkkä hiukkasten esiintyminen osoita niiden aiheuttavan terveyshaittoja, lastenlääkäreiden mukaan vanhemmilla on aihetta suhtautua tutkimuksen tuloksiin vakavasti ja vähentää lasten tarpeetonta kosketusta muoviin mahdollisuuksien mukaan.
NYU Grossman School of Medicinen lastentautien professori Leonardo Trasande huomautti, että tutkimus on vielä alkuvaiheessa mikromuoville altistumisen mahdollisten seurausten ymmärtämisessä. Hiukkasten vapautuminen osoittaa kuitenkin, että muovimateriaali hajoaa vähitellen.
Myös Boston Children’s Hospitalin lastenlääkäri ja Harvard Medical Schoolin pediatrian apulaisprofessori Claire McCarthy pitää vanhempien huolta aiheellisena. Hänen mukaansa vielä ei tiedetä, millainen altistumistaso voi aiheuttaa haittaa tai mitkä tekijät voivat lisätä tai vähentää mahdollisia seurauksia. On kuitenkin järkevää käyttää vähemmän muovia erityisesti vauvojen ja lasten ruokinnassa.
Miten mikromuovin määrää voidaan vähentää muovipulloa käytettäessä?
Tutkijoiden selvittäessä edelleen mikromuovin mahdollisia terveysvaikutuksia tutkimuksen tekijät esittivät useita käytännöllisiä keinoja vähentää äidinmaidonkorvikkeeseen päätyvän mikromuovin määrää:
- Anna pullon jäähtyä steriloinnin jälkeen ja huuhtele se vähintään kolme kertaa steriilillä, huoneenlämpöisellä vedellä. Vesi tulee keittää muovittomassa astiassa ja antaa sen jälkeen jäähtyä.
- Valmista äidinmaidonkorvike puhtaassa, kuumuutta kestävässä muovittomassa astiassa.
- Kun seos on jäähtynyt huoneenlämpöiseksi, kaada se jäähtyneeseen, steriloituun tuttipulloon.
- Älä lämmitä valmista äidinmaidonkorviketta muoviastiassa, etenkään mikroaaltouunissa.
- Vältä äidinmaidonkorvikkeen tarpeetonta ravistamista muovipullossa.
Nämä toimet voivat vähentää vapautuvien hiukkasten määrää, mutta ne eivät poista mikromuovin lähdettä eli muovipulloa.
Suorin tapa vähentää kosketusta muoviin
Suorin tapa vähentää muovin ja äidinmaidonkorvikkeen tai maidon välistä kosketusta on luonnollisesti valita pullo, jonka kaikki sisällön kanssa kosketuksiin joutuvat osat on valmistettu vaihtoehtoisista materiaaleista, kuten ruostumattomasta teräksestä, lasista ja LFGB-vaatimukset täyttävästä silikonista.
On kuitenkin tärkeää tarkistaa muutakin kuin itse pullon materiaali. Vaikka pullo olisi valmistettu lasista tai ruostumattomasta teräksestä, kansi, kierteet, venttiili tai muut sisäiset osat voivat sisältää muovia ja joutua kosketuksiin juoman kanssa.
Siksi ei riitä, että tuotetta kuvataan ”lasiseksi” tai ”ruostumattomasta teräksestä valmistetuksi”. Jos tavoitteena on todella vähentää lapsen ruoan kosketusta muoviin, on tarkistettava pullon kaikkien osien materiaalit.
Artikkelissa käytetyt lähteet:
- Nature Food (2020): Microplastic release from the degradation of polypropylene feeding bottles during infant formula preparation
- Trinity College Dublin: High levels of microplastics released from infant feeding bottles during formula prep
- World Health Organization: Safe preparation, storage and handling of powdered infant formula
- National Oceanic and Atmospheric Administration: What are microplastics?
- Environment International (2022): Discovery and quantification of plastic particle pollution in human blood
- Environment International (2023): Temporal trends in microplastic accumulation in placentas from pregnancies in Hawaiʻi
- Toxicological Sciences (2024): Microplastic presence in dog and human testis and its potential association with sperm count and weights of testis and epididymis
