Muoviset tuttipullot ovat kevyitä ja käteviä - ei ihme, että ne muodostavat yli 80 prosenttia tuttipullojen markkinoista kaikkialla maailmassa.
Nature Food -lehdessä julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan ne voivat kuitenkin altistaa imeväisiä tuhansille tai jopa miljoonille mikromuovihiukkasille päivässä, mikä on enemmän kuin aiemmin on luultu.
Tutkimuksessa arvioitiin, että pulloruokitun vauvan keskimääräinen mikromuoville altistuminen oli yli 1,5 miljoonaa hiukkasta päivässä eli 2 600 kertaa suurempi kuin aikuisen. Pohjois-Amerikan ja Euroopan imeväiset saivat vieläkin enemmän muovinpalasia, koska kyseisillä alueilla suositaan muovisia tuttipulloja.
Tutkijat valitsivat 10 erilaista muovista tuttipulloa, jotka edustavat lähes 70 prosenttia maailmanmarkkinoista, ja mittasivat mikromuovien määrää, kun niitä käytettiin äidinmaidonkorvikkeen valmistukseen WHO:n ohjeiden mukaisesti. Ohjeiden mukaan jauhemainen äidinmaidonkorvike on sekoitettava vähintään 70 celsiusasteen lämpötilaan lämmitettyyn veteen bakteerikuormituksen vähentämiseksi.
He havaitsivat, että mikromuovien vapautuminen oli erittäin herkkä lämpötilalle, Boland sanoi. ”Muovipolymeerin ja veden välillä on vuorovaikutus”, Boland sanoi. ”Se on melkein kuin itse muovin pinnan hilseilyä.” Kuumempi vesi pahentaa tätä hilseilyä, samoin kuin pullon ravistelu.
Kun tutkijat täyttivät muoviset tuttipullot huoneenlämpöisellä vedellä ja ravistelivat niitä noin 60 sekunnin ajan simuloidakseen tavanomaista äidinmaidonkorvikkeen valmistusta, "saadaan satoja tuhansia mikromuoveja", hän sanoi. Kun lämpötila nostettiin 70 celsiusasteeseen, pulloista vapautui 1-16 miljoonaa hiukkasta litrassa. Pulloista vapautui myös triljoonia vielä pienempiä nanomuoveja - pieniä muovinpalasia, joiden koko vaihtelee 10 nanometristä 1 mikroniin - niin paljon, että ”lopetimme niiden laskemisen”, hän sanoi.
Muovipulloista vapautui jatkuvasti mikromuovihiukkasia 21 testipäivän ajan.
Tämän jälkeen tutkijat käyttivät muovisten tuttipullojen maailmanlaajuisia myyntitietoja ja tietoja kansallisista imetysasteista arvioidakseen, kuinka paljon imeväisiä voi altistua mikromuoveille ympäri maailmaa ensimmäisten 12 elinkuukauden aikana. Kaiken kaikkiaan he arvioivat, että keskimääräinen imeväisikäinen saa yli 1,5 miljoonaa mikromuovihiukkasta päivässä.
Nämä arviot vaihtelivat kuitenkin huomattavasti maailman eri alueiden mukaan. Tutkijat arvioivat, että imeväiset maailman korkeamman tulotason maissa, kuten Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa, joissa imetysaste on alhaisempi, voivat mahdollisesti saada yli 2 miljoonaa mikromuovihiukkasta päivässä. Samaan aikaan Kiinassa, jossa lasiset tuttipullot ovat suositumpia, keskiverto imeväisikäisen mikromuovin saannin arvioidaan olevan ”kymmeniä tuhansia” hiukkasia, Boland sanoi.
Suuri kysymys on, voiko - tai miten - tämä vaikuttaa vauvan terveyteen.
Sen perusteella, mitä tiedetään eläinten, kuten hiirien ja kalojen, terveyteen kohdistuvista vaikutuksista, kuten ruoansulatushäiriöistä ja aivovaurioista, Wang totesi, että havainnot viittaavat siihen, että ”meidän pitäisi ryhtyä toimiin mikromuovipäästöjen korjaamiseksi”.
Mikromuovit ovat National Oceanic and Atmospheric Administrationin mukaan pieniä, seesaminsiemeniä pienempiä muovinpalasia. Ne voivat olla haitallisia merien ja vesien eliöille, ja niitä on havaittu ihmisen ulosteessa, ihmisen kiveksissä, ihmisen veressä ja jopa istukassa.
Muoviteollisuuden mukaan raportointi tällaisista pienhiukkasista voi kuulostaa hälyttävältä, mutta jonkin asian havaitseminen ei tarkoita, että se muodostaa terveysriskin...
Lastenlääkäreiden mukaan vanhemmat ovat kuitenkin oikeutetusti huolestuneita tutkimustuloksista.
”Tiede on vasta raapaisemassa tämän huolenaiheiden pintaa. Mutta kun näkee mikromuovia, tietää, että muovi hajoaa, ja syvempi huolenaihe on itse asiassa vähemmän näkyvä huolenaihe”, sanoo tohtori Leonardo Trasande, NYU Grossman School of Medicine -yliopiston lastentautiopin professori ja New Yorkissa sijaitsevan NYU Langonen ympäristöriskien tutkimuskeskuksen johtaja.
Muovista elintarvikkeisiin imeytyviä kemikaaleja, jotka aiheuttavat erityistä huolta, ovat ftalaatit, jotka voivat häiritä aineenvaihduntaa ja vähentää miesten sukupuolihormonin testosteronin määrää, sekä bisfenolit, kuten BPA, joka on pohjimmiltaan synteettinen estrogeeni, joka voi kasvattaa rasvasoluja, sanoi Trasande, joka oli johtava lausunnon laatija Amerikan lastenlääketieteen akatemian (American Academy of Pediatrics) lausunnossa, joka koski elintarvikkeiden lisäaineita ja lasten terveyttä.
”Mielestäni vanhempien pitäisi olla huolissaan tästä”, lisäsi tohtori Claire McCarthy, Bostonin lastensairaalan lastenlääkäri ja Harvardin lääketieteellisen tiedekunnan lastenlääketieteen apulaisprofessori.
”Ongelmana on, ettemme tiedä, kuinka paljon heidän pitäisi olla huolissaan... Emme tiedä tarkalleen, kuinka paljon altistuminen aiheuttaa haittaa tai mitkä tekijät voivat lisätä tai vähentää haittaa. On kuitenkin reilua sanoa, että meidän kaikkien pitäisi käyttää vähemmän muovia, erityisesti vauvojen ja lasten ruokinnassa.”
Neuvoja vanhemmille:
Uuden tutkimuksen tekijät suosittelivat, että muovipulloa ravistettaisiin ja lämmitettäisiin mahdollisimman vähän, jotta vauvan kuluttamien muovipalojen määrä vähenisi. Wangin mukaan neljä tärkeintä toimenpidettä tähän ovat:
- Huuhtele steriloidut tuttipullot viileällä steriilillä vedellä, jotta osa mahdollisesti huuhtoutuneesta mikromuovista saadaan pestyä pois.
- Valmista äidinmaidonkorvike aina muovittomaan astiaan.
- Kun se on jäähtynyt huoneenlämpöiseksi, siirrä äidinmaidonkorvike jäähdytettyyn, steriloituun tuttipulloon.
- Vältä valmistetun äidinmaidonkorvikkeen lämmittämistä muovisäiliössä uudelleen, erityisesti mikroaaltouunissa, sillä se voi synnyttää ylikuumennetun nesteen ”mikrotaskuja”.
Yksinkertaisempi ratkaisu on kuitenkin siirtyä 100-prosenttisesti muovittomiin pulloihin - ruostumattomasta teräksestä ja lasista valmistetut pullot ovat parhaita vaihtoehtoja.
Artikkelissa käytetyt lähteet:
- Nature Food "Microplastic release from the degradation of polypropylene feeding bottles during infant formula preparation"
- Oxford Academic "Microplastic presence in dog and human testis and its potential association with sperm count and weights of testis and epididymis"
- Science Direct "Discovery and quantification of plastic particle pollution in human blood"
- Science Direct "Temporal trends in microplastic accumulation in placentas from pregnancies in Hawaiʻi"